maanantai 29. marraskuuta 2010

Kuvablogi - Borneo, Thaimaa

Kuvia Borneosta seka Thaimaasta.




Vagabondit suunnistaa kohti Kota Kinabalun kansallispuistoa. Kota Kinabalu, Malesia.


Mount Kinabalun juurilla. Kota Kinabalu, Malesia.


Paaosassa piti olla maisemat pilvien ylta, mutta laskit turistit pilasivat senkin.
Kota Kinabalu, Malesia.


..kunnes paaosaan paasi maisemat...
Kamera ei valitettavasti tehnyt kunniaa oikeasti sille mita naimme.
Kota Kinabalu, Malesia.


Paadyttiinkin antarktikselle??!!
Kota Kinabalu, Malesia.


Kiitos luontoaiti tasta. Kota Kinabalu, Malesia.


Santsikierros! Sepilokin aappanipuisto, Sandakan, Malesia.

Borneon jalkeen palasimme Thaimaaseen ja aloitimme seikkailun maanlapi vuokra-autolla.
Ensimmainen kohteemme Thaimaassa oli Kanchanaburi.
Majoitusta Kwai-joen tuntumassa.


Kwai-joen silta... no niiiiiin, just se leffa.


Putous. Kanchanaburi, Thaimaa.

Kissat kesyina. Tiikeritemppeli, Kanchanaburi.


Kavimme katsomassa myos hyvin vanhoja kivia, Aytthaya, Thaimaa.


Sukhothai harjoittelemassa suurta juhlaa, Loi Kratongia varten.
Vanhan kaupungin kaikki temppelit ja lammet oli koristeltu kynttiloin seka valoin.
Sukhothai, Thaimaa.



Kartassa luki Big Tree - olihan se! Burman rajan tuntumassa, Thaimaa.

Se oli erilaista bilista! Pai, Thaimaa.



Nahtavyys. Kuumaa vetta, joka haisee madalta munalta. Pai, Thaimaa.


Valilla maasto vaati jareampia kulkuvalineita. Pai, Thaimaa.



Vihdoin Loi Kratong! Chiang Mai, Thaimaa.



Taivas oli taynna lyhtyja! Chiang Mai, Thaimaa.



Night Safarilla paasi lahelle kaikenlaisia otokoita. Chiang Mai, Thaimaa.



..siis hyvin lahelle.. Chiang Mai, Thaimaa.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Borneo - sademetsien saari

Borneo, tuo tuhansien vuorten ja sademetsien saari taynna tuntemattomia heimoja ja tutkimatonta aluetta! Paratiisisaaret odottavat asujaansa ja koskematon koralli sukeltajaansa. Niin mahtava ja seikkailullinen!

Mutta niin suuri.. Borneon saari jakautuu kolmeen eri maahan; Malesiaan, Indonesiaan ja Bruneihin. Saaren tutkimiseen kannattaa varata rutkasti aikaa. Meilla oli kymmenen paivaa ja ehdimme (talla kertaa) nahda vain osan Malesian puolta.

Kota Kinabaluun meidat ajoi varsin kunnianhimoinen hanke; valloittaa Mount Kinabalu.
Ylpeasti aina 4095 metriin saakka huikenteleva vuori on 20:ksi korkein vuori maailmassa, mutta kaypaisan haastava siltikin...

Yovyimme Kota Kinabalun kansallispuistossa ennen kipuamisen aloittamista. Tunnelma vuorten juurella kavi kovin kotoisaksi.. Lampoa oli korkeintaan 16 astetta ja vetta vihmoi - kuulostanee kovin tutulta sinne Suomeenkin? Vilukissana vedin nopeasti villasukat jalkaan ja kuumaa teeta kiduksiin. Varmaankin hassua, mutta oikeastaan hieman nautinkin kuunnella sateen ropinaa mokkimme katossa ja teemukin lampoa sormissa..

Kiipeaminen aloitettiin heti aamusta. Iltaisesta sateesta ei ollut enaa merkkejakaan, vaan aurinko loisteli kauniisti toivottaen meille matkaonnea. Aamun viileydessa oli siltikin helppo aloittaa matkaaminen sademetsan lapi. Emme valitettavasti olleet tarpeeksi onnekkaita nahdaksemme elaimia, mutta matkalla silmiamme helli kauniit vesiputoukset ja reheva viidakko.

Yha ylemmas yrittaessamme saavuimme pilvien tasolle ja harmiksemme maisemat vuorelta jaivat melko harmaiksi.. Puolessa valissa matkaa alkoi sataa vetta ja polut muuttuivat melko mutaisia ja liukkaita. Meita ristoreippaitahan se ei haitannut, vaan jatkoimme yoleiriin saakka kunniallisesti neljassa tunnissa.

Valileirissa, Laban Ratassa yovyimme melko nihkeasti jaetussa dormissa, vaikka toimisto meille olikin luvannut yksityisen huoneen.. Se ei siltikaan tassa leirikouluelamassa ollut pahinta, vain se ettei hikisen kiipeamisen jalkeen ylhaalla ollut lamminta vetta.. Suihku oli siis kirjaimellisesti hyvin jaatava kokemus.

Maisemat Laban Ratasta olivat uskomattomat! Sade oli vaistynyt jalleen auringon tielta ja auringon sateet hehkuivat pilvimassassa kaukana alapuolellamme. Auringon laskiessa nautimme illallisen ja paatimme lahtea lepaamaan ennen yon uurastusta. Heratys olisi kahdelta ja kiipeaminen alkaisi jo kolmelta, jotta ehtisimme auringonnousuksi huipulle.

Huonosti nukutun yon jalkeen jatkoimme matkaa. Taivas oli tahtikirkas ja yon viileys sen mukainen. Tunnelma kiiveta pelkan otsalampun varassa jyrkkaa kalliota ylospain oli hyvinkin jannittava. Huipulle paastyamme olo oli voittamaton! Hiljalleen aurinko alkoi nousta jylhien huippujen takaa ja maisema oli sanoin kuvaamattoman uskomaton! Taaksemme ilmestyi myos taydellisen kaaren muotoinen sateenkaari. Huipulle olisi voinut jaada viettamaan enemmankin aikaa, ellei siella olisi ollut niin hirmuisen kylma!

Matka huipulta alas sujui myos, vaikkeikaan ehka yhta mukavasti.. Lihakset alkoivat painaa ja matka tuntui vain jatkuvan ja jatkuvat.. Alhaalla meita helli onneksi lammin suihku!

Kinabalun kiipeamisen jalkeen vietimme Sandakanissa muutamia paivia lepuuttaen hyvin kipeita lihaksiamme. Otimme aurinkoa, soimme ja nukuimme hyvin. Sandakanissa kavimme myos katsomassa orankeja... Kierros oli vain n. kilometrin mittainen ja TAYNNA meluavia turisteja. Kuulemma siella olisi mahdollista nahda villiorankeja myos, mutta mutta.. Naimme kourallisen apinoita niiden syottohetkella. Ei siis ihan vastannut odotuksia.. Toivottavasti lipputulot menevat orankien hyvaksi.

Kaikenkaikkiaan Borneon matka oli kovinkin onnistunut, seuraavalla kerralla vain rutkasti lisaa aikaa!


maanantai 22. marraskuuta 2010

Bangkok

Bangkokiin saapumisesta on vain hyvin hamaria muistikuvia. Ei, talla kertaa emme olleet niinkaan humalassa vaan ajaneet etelasta 12 tuntia paakaupunkiin. Vaikka kello olikin vasta vajaa kuusi aamulla Bangkok oli taydessa vauhdissa. Leppoisan saarielaman ja rankan bussimatkan jalkeen oli melkoisan haastavaa pitaa hermonsa kurissa. Riistohintaisen taksimatkan paatteksi paasimme hotellillemme ja nukkumaan.

Muutama fakta:

-Bangkokin saa: pilvinen, utuinen, tuskaisen kuuma, siis aina.
-Bangkokissa on aina ruuhka, siis aina, kellon ympari. En ymmarra mista ne ihmiset tulevat ja minne ne menevat.
-muutama fraasi jotka Bangkokin vierailun jalkeen jaavat mieleesi: massaaaaaaaa (massage), savadi kaaaaaaaaaa! (hyvaa paivaa), tuk tuk (paikallinen mopotaksi)

Tehtavamme Bangkokissa oli loytaa puku Antille ja iltapuku minulle. Etsinta aloitettiin ensimmaisena paivana ... ja se jatkui viela kaksi seuraavaa paivaa.. Luulisi miljoonakaupungin tuhansista okyostareista olevan tunguksi saakka iltapukua, muttapa kun ei ole. Kyllastyimme ja paatimme teettaa pukumme. Se on hyvinkin helppoa, silla tailoreita on aivan joka kulmassa. Laadun kanssa kannattaa vain olla tarkkana! Hyvan ystavan avulla loysimmekin luotettavan paikan ja puvut, juuri mielemme mukaisesti.

Yhden paivan pyhitimme turistikohteille. Temppeleita ja suuria Buddha-patsaita loytyi, seka ostettavaksi ihan kaikkea mita turistit nyt ylihintaan kaipaavatkaan.
Bangkokissa ehka kannattaa ennemminkin keskittya nautiskelemaan tuhansista upeista ravintoloista seka kapakoista. Niin me teimme ja hyva oli.

Kaikesta pitaen, Bangkok on oikein kiva kaupunki. Menkaa ja kokekaa.