Malediivit - maanpäällinen paratiisi.

Lentopäivä - aikainen herätys. Nousimme väärällä jalalla ja halusimme kahvia. Alakertaan ja aamiaiselle - teetä, eikä aikaa vaihtaa. Taksin lähtöön puoli tuntia ja osa pyykeistämme puuttuu. Pakkaaminen ei siis onnistu. Odotamme huoneessa. Soitamme respaan. Odotamme lisää. Soitamme taas. Ensimmäinen paukahdus päässä..

Alakertaan respaan. Uloskirjaus. Ensimmäinen lasku - väärin. Toinen yritys - väärin. Välissä muiden asiakkaiden palvelua. Aikaa vartti ja pyykit vieläkin kateissa. Lasku onnistuu, mutta eilen tilatusta taksista ei tietoa. Aikaa 5 minuuttia ja pyykkimme saapuvat. Valkoiset - nykyisin keltalaikukkaat. Toinen naksahdus päässä.

Lentokentällä ystävälliset vartijat ilmoittajat ettei lentokentälle ole asiaa ilman lippuja. Check-in tiski näkyy sisällä. Epätoivoisesti yritämme selittää, että sieltä niitä lippuja normaalisti lentokentillä saa. Ei Intiassa. Lennon lähtöön tunti.
Toisessa päässä kenttää tiski, oli ohje. Toisessa päässä kenttää ohjattiin takaisin. Virkamies halusi rahaa. Kolmas naksahdus...

......

.....

....

Ja sitten pääsimme pois Intiasta... Taivaaseen!

Koneen laskeutuessa Malediiveille ei maisemaa voinut uskoa todeksi.
Turkoosi vesi ympäröi paratiisisaaria ja ympäristössä ei ollut roskan roskaa.
Kentällä meitä odotti paatti, jolla seilasimme läpi tyynen meren hotellille.

Hotellimme siis käsitti yhden pienen saaren.. Ei autoja, ei roskia, ei riksoja.
Tyyni meri ja hiljaisuus..

Hotellin ravintola.
Varmasti parasta ja tuoreinta tuoreinta kalaa, mitä olen ikuna suuhuni laittanut.
Buffet oli ystävämme!

Uimarannallakin pääsi snorklaamaan ja katselemaan pikkukalojen touhuja.
Näkyvyys oli uskomaton!

Tätä varten saavuimme Malediiveille.. Maailmankuuluja spotteja, haita, mantoja,

kilpikonnia, uskomaton näkyvyys ja lämmintä vettä!

South Male Atollin Dive sites. Kerrassaan täydellisiä sukelluksia.

Huoneemme suihku/vessa oli tavallaan ulkona... Aika eksoottista, mutta toisaalta

myös vähän häiritsevää.

Takapihan köllialue varustettuna sohvalla, tyynyilla, riippukeinulla ja merimaisemalla.

Joka aamuinen tuore mehumme.

Auringonlasku Malediivien tyyliin.

Matkailun parhaita puolia on ajantajun katoaminen. Minulla ei ole kalenteria ja puhelimestakin on akku ollut lataamatta jo useamman ..kuukauden... Se, jos jokin, tuntuu hyvältä. Nykyajan ihmiset kun ovat niin kovin kellotettuja ja aikataulutettuja. Aina kiire sinne tai tänne ja silti päivät toistavat itseään.

Vasta nyt, irrotettuani arjesta, olen alkanut ymmärtää mitä haluan elämältä. Pieniä haaveita ja isoja unelmia. Ne toteutuvat. Nyt. Tai sitten myöhemmin.

Minä elän!