Ajantaju...

...hämärtyy helposti.

Viimeisestä päivityksestä vierähti komeat puoli vuotta. En kiistä, etteikö olisi tapahtunut mitään päivittämisen arvoista ja kiireisiinkin on ilmeisen arveluttavaa vedota, jos köllii joutilaana paratiisisaarilla, joten ... no, laiskotti. Eli siis oli parempaa tekemistä.

Viimeisen päivityksen jälkeen ehdimme juhlia kiinalaisia häitä, piipahtaa Singaporessa, ottaa aurinkoa Filippiineillä siskon kanssa, ajaa 7000 km Australiassa, juopotella Bangkokissa, pölyyntyä Myanmarissa, sairastua ja kölliä Thaimaan Khao Lakissa. Mistä te haluatte kuulla tarinoita?

Tässä tarina Filippiineiltä kuvakoosteena.

Manilassa rynnäkköpoliisien tavarat. Vain mellakat ja poliisit puuttuivat.

Blanks! Error error.

Valmistauduimme lentoon Manilasta Boracaylle Sebu Air:lla, joka on muuten euroopassa

päässyt mustan listan kärkisijoille...

Tämä aiheutti siskoksissa lieviä jännityksen oireita...

Lennosta selvisimme, mutta perillä meitä odotti ikävä yllätys. Saaren pinta-alaan nähden

sen pinnalla oli aivan liikaa vettä.

Onneksi kuitenkin vielä hieman enemmän vettä löytyi saaren reunamilta..

Paikallista tulitaidetta.

Antti 31-v!
Juhlan ikuistamisessa oli muutamia teknillisiä ongelmia, johtuen ikävistä kosteusvaurioista,

joten tämä kuva päätyi sadon parhaimmistoon.

Merirosvoja! Ryömäreitä!

Meinasi matka katketa lyhyeen, mutta

onneksi tunsimme saaren kovimman jengin

ja matka päättyi onnellisesti, joskin väsyneesti..

Pariisista Paratiisiin

Pariisin kalvakkaasta syksystä lennähdimme Malesiaan. Lämpö ja Aasian hinnat olivat tervetullutta vaihtelua Euroopan jälkeen. Jopa lennot olivat mukava yllätys - Air Asia lentää nykyään Pariisista (ja Lontoon Catwickistä) suoralentoja Kuala Lumpuriin normaalihintana 250e per nenä.

Hotellihuoneemme Pariisissa maksoi reilut 100 euroa yö, joka oli budjettivaihtoehto. Hotelli oli ihan hyvällä paikalla, mutta itse huoneessa ei ollut paljoa kehumista. Sinne mahtui juuri ja juuri sängyn ja ulko-oven väliin seisomaan. Vessa oli ok, mutta vähän homeessa. Ilmastoinnista/lämmittimestä ei hajuakaan ja peittona pelkkä lakana.. Hotellissa ei ollut muita mukavuuksia, ja jos aamiaisen halusikin, olisi siitä saanut pulittaa reilut 10 euroa. Kuala Lumpurissa taas maksoimme n.48e yö. Hotelli sijaitsi aivan ydinkeskustassa, huoneemme oli pikemminkin asunto, kuin hotellihuone. Meillä oli king size sänky pehmoisella peitolla, keittiö, iso telkkari, dvd-soitin, kaksi suihkua, kylpyamme ja pukeutumishuone. Jonka lisäksi vielä täysin varusteltu kuntosali ja suurensuuri ulkouima-allas kaupunkinäkymillä. Kelpasi palata tänne "sivistymättömään" Aasiaan..

KL:ssä yövyimme viikon verran. Jatkosuunnitelmia ei oltu etukäteen tehty. Pitkän kaupunkielon jälkeen halusimme taas luonnon ja rannan ääreen, mutta kohteen valitseminen oli yllättävän hankalaa... Liekö sitten liian monta vaihtoehtoa tarjolla...Valintamme oli lopulta Koh Phanganin saari Thaimaassa. Viime syksynä kiersimme länsipuolen saaria, joten nyt oli idän vuoro.

KL:n Supangin "kiireisellä" kentällä odoteltiin, että immigration aukeaisi. Odoteltiin siis "väärällä puolella". Kahvilan väki sanoi, että se on ihan fine. Kait se sitten oli.

.....Ja ihmeteltiin ärsyttäviä jenkkejä viereisessä pöydässä...

Lensimme KL:stä suoraan Koh Samuin kentälle, josta oli enää n. 30 minuutin lauttamatka Phanganille. Vaikka matkaa ei ollut paljon, meni siihen kummasti koko päivä...

Koh Phanganilla keskityimme olennaiseen, eli olemiseen. Löhösimme auringossa, nukuimme pitkään, luimme paljon ja söimme vielä paremmin. Skootterin vuokraus oli halpa ja mukava tapa kierrellä pikkuruista saarta. Meidän oma rantamme oli melko kaukana Phanganin suosituimmasta rannasta ja hyvä niin. Oli ihanan hiljaista ja rauhallista. Ensimmäiset pari viikkoa saimme nauttia hotellimme altaasta lähes aina keskenämme.

Hotellimme lisäksi rannalla oli muutamia muita hotelleja sekä ravintoloita. Ja minkälaisia ravintoloita! Phanganilla söimme (monta kertaa) elämämme parhaat ja halvimmat green curryt, phad thait sekä monet muut paikalliset herkut.

Sää helli meitä auringolla koko kuukauden ajan. Thaimaassa vellovista rankkasateista ja niiden aiheuttamista tulvista ei ollut tietoakaan. Ainoastaan muutamina iltoina ja parina viimeisenä päivänä satoi. Onnekkaat!

Salad Beach. Meidän ranta.

Ei ollut vettä siinä putouksessa.

Koh Ma, hiekkasaarekkeella kiinni Koh Phanganissa.
Kiva paikka ja paljon snorklattavaa.

Mario kart (?)

Legendaariset Full Moon -partyt.
Näin Off-seasonilla siellä oli "vain" n.20 000 ihmistä. http://fullmoonparty-thailand.com/
Hienot pippalot alkuillasta. Loppua kohden känniaste suhteessa rannan tilavuuteen ja massan määrään oli hieman liian korkea. Ja kengät meni rikki.

Kuukauden saarielon jälkeen tuntui kummalliselta palata takaisin Kuala Lumpuriin. Ihmisiä, meteliä ja autoja oli joka paikassa, piti (tai siis on ihan kohteliasta) meikata ja käyttää kenkiä...

Meillä oli siis kaikin puolin rentouttava ja onnistunut kuukausi Thaimaassa.

Ranska - Espanja - Andorra - Espanja - Ranska

Toulouse. Ranskassa on aina kaunista. Vaikka siellä sataisikin.

Ranskan kauneimmaksi kyläksi monasti valittu Cordes sur Ciel.
Vanha ja pikkuruinen kylä sijaitsi kukkulan päällä, josta näkymät viljelyksille olivat vaikuttavat.
Ja viini oli hyvää.

Carmauxin kyläjuhlilla juoma oli hyvää, mutta loppuillan seura ei niinkään..

Etelä-Ranska, Luchon. Vaellus taivaallisen kauniille vuoristojärvelle. ( Lac d´oô)

Vanhusten taisto! Istuin n. 20 minuuttia kuuntelemassa kahden vanhan pariskunnan intensiivistä keskustelua kataloniaksi. Kädet vaan viuhui ja kaikki puhui päällekäin.

Viva là Reunion!
Matka Etelä-Ranskasta jatkui Espanjan puolelle Barcelonaan,
jossa tapasimme ystävämme viime syksyn reissulta.
Aika, viini ja nauru loppuivat taas aivan liian pian...

oferta, oferta!

Ei saatu kahvia...?

Sagrada Familia. Gaudin mestariteos. Barcelonan hienoin nähtävyys.

Ja varmasti vaikuttavin kirkko, jossa olen kuunaan käynyt.

Sagrada Familia, pääovi. Patsaat vasta hahmotelmia.

Gaudìn suunnittelema, mutta satojen taiteilijoiden toteuttama kirkko.
Rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1882. Vaikka sitä onkin puuhailtu kasaan jo toista sataa vuotta, on se edelleenkin kesken. Siinä vasta pitkään kypsytetty taideteos!

Familia sisältä.

Barcelonan La Rambla ja lämmin yö.

Varsinainen Roadtrippimme alkoi vasta Barcelonasta kohden Andorraa. Matkan varrella pysähdyimme hämmentävään vuoristokaupunkiin, joka käsitti suuren luostarin ja paljon vuoria.
Luostarissa pääsi vierailemaan Mustan Madonnan luona ja pyytämään hänen siunaustaan parisuhteelle. Tehty. Onnea meille.

Luostarin valaistusta.

Montserratiin pääsee Barcelonasta junalla! Aikamoinen vuoristorata.

Andorra! ..ja verovapaan viinan tuoksuiset kaupat...

Andorran upeita maisemia. Käväistiin kipuilemassa.

...ensin vain ajeltiin hyvää kurvirallia meidän äreällä minillä...

Vuorilla käyskenteli myös heponaksia ihan vapaana!

Yksikään ei harmillisesti mahtunut meidän miniin...

Andorra la Vellan vanhaa kaupunkia.

Mini vei ja eksyimme takaisin Espanjan puolelle Gironan kaupunkiin.
Gironassa parasta oli lohipasta!

(kuva filmimuseosta)

Gironassa oli kauniita vanhoja katuja... joo..
Mutta vielä hienompaa katutaidetta!

Matkallamme törmäsimme tähän - järvi, ja sen ympäriltä kuollut luonto.
Järven vieressä oli myös kylä.. Aivan tyhjillään...
hhrrrr.

"Lljoret dell Mar - The perfect beach getaway"
No ei ollut...

Mutta viini oli sielläkin hyvää!

Kaunein kaupunki maan päällä, Cadaques.
Halleluja. Halleluja.

Itse taiteilija..

..ja hänen tiluksensa.
Hyvät naiset ja herrat, esittelyssä Casa Dali!

Eteinen ja lahjoitettu karhu.

Olohuone. Dalin ja Galan kirjakokoelmat oli siirretty museon suojiin.

Muuten alkuperäisessä kunnossaan.

Pyhättö. Työhuone.

Työhuoneen inspiraattori?

Maalit.

Dalin koti oli vuorattu kaikenlaisella tilpehöörillä.
Tämä oli aseteltu erikseen kaikesta muusta.

Tiffanyn lahjoittama lamppu. Arvokas, kuulemma.
Ja Dalin itse tekemä pöytä.

Pariskunnan makuuhuone. Sänkyjä vastapäätä oli aseteltuna peili oikeaan kulmaan,

jotta aamuaurinko herättäisi Dalin ja hän näkisi auringon.

Dalin Galalle suunnittelema pyöreä huone.

Sisäpihan rakennus.

Talon päällä oli muna.

Hengailut altaalla.

...joka oli muuten peniksen muotoinen.

Ja Michelin mies sanoi "heippa"

Pariisi!
Euroopan kiertueemme viimeinen kohde oli Pariisi - rakastavaisten lemmenkylä.

Suvun mittainen katu.

Aamiainen pariisilaisittain.

Pariisissa kiersimme nähtävyyksiä..

..lisää nähtävyyksiä..

..ja vielä..

Arvatkaa mikä?

No Mona-Lisa!

..vaati monta mustelmaa päästä eturiviin kuvaamaan...

Montparnasse.

Kävelimme viimeistä iltaamme ja eksyimme sattumalta alueen vanhimpaan ravintolaan. Täällä jo aikanaan Picasso ja Toulouse-Lautrec kävivät hakemassa inspiraatiota työhönsä.

Can can!

But we couldn´t.. Liput maksoivat 200 euroa.

Iltainen Eiffel ja Pariisi hiljeni.