Lätäkön ylitys (part.III) Todellinen Fiji..

Suva, Fijin pääkaupunki

..on valitettavan harmaa, kaupunkinen ja "intialainen". Pääkaupunki Suva on täysin vastakohta sille, mitä "Fiji" tuo mieleen. Rämisevät bussit, likaiset kadut ja hurja ihmismäärä sävyttävät kuvaa.

Suva ei ole pelkästään Fijin pääkaupunki, vaan myös koko Pacifin - yhteistyössä muiden saarivaltioiden kanssa rakennettu yliopisto tuo asukkaita joka puolelta ja antaa kaupungille rennomman tunteen. Kylien vahvat perinteet unhoittuvat nuorison joukossa ja iltaelämä onkin parasta koko valtameren alueella. Muukin viihde, kuten elokuvat, kahvilat ja ravintolaelämä kuhisee ja tekee kaupungista helposti lähestyttävän. Mukavaa vaihtelua rannalle ja löhöilylle! Vaikka täytyy sanoa, että jos kaipaa halpaa viihdekaupunkia, niin kannattaa suosiolla unohtaa Suva ja suunnata Kaakkois-Aasiaan.

Bussipysäkki?

Suvan jälkeen läksimme tarkastamaan pääsaaren rantatarjontaa. Coral Coast, eli eteläinen rannikko tarjoaa halvahkoja ja ennenkaikkea tyhjempiä majoituksia kuin pikkusaaret, joskin ranta ei ole lainkaan saman arvoinen. Vesi oli hurjan matalalla suuren osan aikaa joten snorklaamaan oli mahdollista mennä vain tiettyinä aikoina. Ravintolavaihtoehdot olivat harvassa (ja kalliita!) ja rantakylän kiskantäti kiskoi huimia vedestä ja nameista. Antti oli koko ajan nälissään ja annosvaihtoehdot alkoivat hieman junnaamaan paistetun kalan ja ranskalaisen kanssa..

paikallinen Pekka Pouta.

Coral coast.

Coral coastin jälkeen vaihdoimme pohjoisempaan, Lautokan kaupunkiin , odottelemaan lähtöpäivää . Voi ankeuden päivät.. Lautoka on paikallinen teollisuuskaupunki, jossa sokeri- ja viinatehtaat paukuttivat savua ilmaan jatkuvalla höyryllä. Rantaa oli, mutta ehdottoman uimakelvotonta satamaa koko kaupungin pätkän.

Ravintoloita oli muutamia, kuten hotellejakin. Lähinnä kait businessmatkailijoiden tarpeisiin. Päiviä vietimme nukkuen, altaalla makoillen ja paikallisten huviksi salilla ahertaen.

Kalaa ja hedelmiä koko rahalla kiitos! 

Paikallinen ja vaikutukset.

Lätäkön ylitys (part.I)

Alkoi Fijiltä.. Pitkän autoilu- ja seikkailurupeman jälkeen Uudessa-Seelannissa, pysähtyminen tuntui enemmän kuin hyvältä. Saaren valitsimme mukavan paattimatkan päästä, hyvillä sukelluksilla. Kaikista (kalliista) vaihtoehdoista päädyimme Octopus resorttiin pikkuruiselle Wayan saarelle. Saari oli kaunis ja ilmaston helliessä hipiäämme maltoimme rentoutua viikon verran.

Hotellimme mukavuuksiin kuului ennakkoon maksetut ruoat. Kutsu kävi rumpujen pärinällä niin aamiaiselle, lounaalle kuin illallisellekin. Helppoa ja rentouttavaa! Ruokavammaisuudet otettiin myös kivasti huomioon ja sain aina kasvista tahi kalaa. Antille tosin annoskoot olivat hiukkasen liian pikkuruiset.

Aktiviteetteja pieneen saaren mahtui paljonkin, mutta kaikesta piti maksaa erikseen. Sukellukset (vaikka niitä kehuttiinkin) oli melko keskinkertaisia, mutta tavattoman hintaisia. Joogaa ja aurinkoa sai ilmaiseksi, sekös hieman lohdutti! 

Täytyy kylläkin sanoa, että mainosmiesten kuva Fijistä hieman romuttui.. Kaunis saari, muttei mitenkään hintansa arvoista. Kaakkois-Aasiasta löytyy yhtä kauniita paikkoja, mutta puolella hintaa ja mukavammalla palvelulla.  JOS on varaa maksaa n.300+ euroa per yö (plus aktiviteetit) niin tervemenoa, varmasti on mukavaa. 

Wayan korkein kohta. Tuossa alla oli aivan kammottava rotko.

Ja jatkui Samoalle. Samoalla ihmiset olivat mukavia. Sellaisia lempeitä jättiläisiä. He ovat siis aivan valtavia. Jos haluatte mittasuhteita, niin Antti oli enää sellainen vinttikoira, ja minä taas muurahainen. Mutta hirmuisen ystävällisiä! Kadullakin ihmiset saattoivat tulla jutustelemaan ja kyselemään mistä me olemme ja mitä me täällä teemme. Ja kerrankin ei olen_limainen_haluan_myydä_sinulle -asenteella.

Samoalla emme kovinkaan montaa muuta turistia tavanneet. Tämä siis tarkoitti myöskin sitä, että hotellien ja ravintoloiden löytäminen oli työn takana, ja kaikki maksoi aivan älyttömästi.. Tähän hotellien vähyyteen vaikuttaa myös vuonna 2009 Samoalle osunut tsunami, joka tuhosi suuren osan etelästä, joka nimenomaan on turistien suosimaa. Enää jäljellä oli pitkät tyhjät rannat ja vanhat kyltit tuhoutuneille hotelleille. Aika raadollinen näky..

 Samoalla IHAN parasta oli paikallinen ruoka nimeltä oka. Okaan kuului raakaa tonnikalaa pieninä kuutioina, kurkkua, tomaattia ja sipulia. Päälle hieman kookosmaitoa, limen mehua ja mustapippuria. Hhmm.. Tuli vesi kielelle nytkin.

Keskellä Samoan Oka. Nam nam.

Kukkaloistoa! En ole ikinä, milloinkaan, missään nähnyt niin paljoa kukkia kuin Pacificin saarilla.

Paikallinen majoitus fale. Oli halpoja, mutta missä on vessa? Peti? Nukun autossa...

Ennen ison hotellin ranta, nyt tyhjä paratiisi.

Swimming hole! 

Paikallinen joki ja tie. Ja kyllä, ajoimme sen halki.